Yleistä tietoa

Yleistä tietoa astmasta ja allergioista

 

Allergiat ja astma kulkevat usein "käsi kädessä"

 

Lasten allergiat ja astma

  • Lapsen suolisto oppii n. kaksivuotiaaksi saakka kun antaa usein ns. allergisoivia ruokia.
  • Oireet voivat olla erilaisia mm. poskien punoitus, mahavaivat, pyllyn ”palaminen” punaiseksi, kutiavat laikut ihossa. Oireet tulevat heti tai  parin tunnin tai vuorokauden sisällä.  Jos oireet ovat siedettäviä voi siedättää, mutta jos oireet ovat voimakkaita niin on mentävä lääkäriin. Vaikeiden allergioiden kanssa ei kannata ottaa turhia riskejä.
  • Allergista ruokaa syödessä vauva reagoi usein raapimalla korvia, silmiä, nenää ja suuta yhtä aikaa, kun niitä kutiaa niin kovasti.
  • Lasten allergiaoireita on monesti vaikea erottaa flunssasta. Allergiset/astmaiset lapset sairastavat herkemmin kaikki flunssat ja ne ovat voimakkaampia ja niistä on hankalampaa päästä eroon.
  • Lääkäriltä saa oikeat lääkkeet allergioihin ja voi käyttää myös apteekista saatavia perusvoiteita.
  • Lasten allergiat hellittävät usein viimeistään murrosiässä. Astmaoireet häviävät myös koska hengitystiehyet kasvavat isommiksi. Astma voi aktivoitua myöhemmin uudestaan.
  • Lapsella liikkumisen välttäminen voi kertoa myös astman pahenemisesta tai jopa astman puhkeamisesta.

Allergiat

  • Allergisoitua voi mille vain, milloin vain ja kuka vain. Kun on herkistynyt jollekin aineelle niin on hyvä mahdollisuus herkistyä myös muille aineille.
  • Oireet ovat yksilöllisiä mm ihon punaiset kutiavat läikät, mahaoireet, kirkkaan nesteen vuotaminen silmistä, nenästä ja kutiaminen, aivastelu, usein poskiontelo-, keuhkoputken- ym. tulehduksia.
  • Se jokakeväinen flunssa voi olla koivun siitepölyallergiaa ;)
  • Siitepölyallergiassa mm. koivu, leppä, heinät, pujo, mykerökukkaiset kukat ym. allergeenejä on tiettyinä vuodenaikoina ilmassa paljon ja silloin voi ottaa käyttöön muutamaksi kuukaudeksi yhtä aikaa: silmätipat, nenäsuihkeen ja antihistamiini tabletit. Lääkitys kannattaa aloittaa ajoissa ja mm. nenäsuihke alkaa vaikuttamaan vasta muutaman päivän käytön jälkeen.
  • Koivun siitepölyallergia voi aiheuttaa ristiallergian juureksille, hedelmille ja mausteille, kiiville ja pähkinöille. Ristiallergiat ovat voimakkaimmillaan siitepölyaikana. Oireet mm. suun alueen kutinaa, punoitusta ja turvotusta, nenän tukkoisuutta sekä hengitys- ja silmäoireita.
  • Lääkäriltä kannattaa pyytää allergialääkitys ja voiteet, koska hän osaa räätälöidä ne parhaiten ja lääkitys on muutenkin hallinnassa.
  • Tupakan poltto ja tupakansavun hengittäminen pahentavat merkittävästi allergiaoireita samoin myös mm. stressi.
  • Hikoileminen voi myös atoopikoilla (erittäin kuiva iho) aiheuttaa kutinaa.
  • Normaali suihkussa käyminen päivittäin on ok, mutta vältä voimakkaita pesuaineita ja ihon hankaamista karkealla pesuvälineellä.
  • Iho kannattaa rasvata heti pesun jälkeen, kostealle iholle, koska rasva sitoo kosteuden voiteen alle eikä kirvele.
  • Ruoka-aineista moni vihannes/juures allergisoi vähemmän kun sen keittää, mutta  mm. sellerin ja joidenkin pähkinöiden allergeenit eivät häviä mitenkään, edes pakastamalla, keittämällä tms. Mansikan allergeenit vähenevät jo viipaloimalla mansikan.
  • Kala-allergia säilyy usein läpi elämän. Toisilla mm. kananmunan vatkaamisesta ilmaan tuleva vaahtopöly aiheuttaa allergisen reaktion. 
  • Sisätilan viherkasveista toiset allergisoivat enemmän kuin toiset. Esim. limoviikuna ja saniainen allergisoivat usein. Oireena voi olla äänenkäheyttä tai ääni häipyy kokonaan.
  • Pyykin- tai ihonpesuaineet ym. ihonhoitotuotteet voivat myös aiheuttaa allergiaa.
  • Ihoa vasten tulevat uudet vaatteet kannattaa aina pestä ennen käyttöä.
  • Hiusväreistä tummin eli musta väri aiheuttaa eniten allergioita, koska siinä on eniten väripigmenttejä. Rakennekynsien ja tekoripsien liimat voivat aiheuttaa allergiaa.
  • Iho voi toisinaan ”kyllästyä” voiteiden tehoon eli voiteita pitää vaihtaa silloin tällöin.
  • Kortisonivoiteita voi käyttää tulehdusvaiheessa ja jos perusrasvat eivät tepsi.
  • Flunssassa on tärkeää että mm. yskä hoidetaan tehokkaasti pois, koska pitkittynyt yskä voi laukaista astman.
  • Äkilliset allergiaoireet helpottuvat yleensä parin tunnin kuluttua.
  • Makuuhuone kannatta pitää siistinä, ei huonekasveja eikä muuta pölyä keräävää tavaraa.
  • Jos joutuu olemaan allergisoivassa ympäristössä tai käyttämään allergisoivia aineita pitkään niin se voi aiheuttaa astman puhkeamisen.
  • Usein ruoka-aine allergiat pahenevat siitepölyjen aikaan.
  • Vaikeassa allergiassa on olemassa hengenvaarallisen yliherkkyysreaktion eli anaflyaksian riski. Esim. ampiaisenpistolle on olemassa Epipen –kynä (lääkäriltä resepti), joka pistetään välittömästi reiteen, lasketaan kymmeneen, otetaan ruisku pois, tilataan ambulanssi ja lähdetään heti sairaalaan.
  • Allergisoivien aineiden välttäminen on hyvä ja toisinaan ainoa keino pysyä elämänlaadultaan hyvässä ja vähäoireisessa kunnossa.

Astma

  • Astman oireet ovat yksilöllisiä mm. hengenahdistus pakkasella tai pölyt ahdistavat monia.
  • Usein on limaista yskää, mutta ei aina. Uloshengitys on vaikeaa.
  • Tupakan poltto ja tupakansavun hengittäminen pahentavat merkittävästi oireita.
  • Pef-mittari, eli ulospuhalluksen määrän mittari on oltava kaikilla astmaatikoilla!
  • Peffiä mitataan aamuin illoin kun astmaoireet ovat voimakkaat. Muulloin pari kertaa kuukaudessa. Mittaustulokset kannattaa laittaa muistiin ja niitä voi näyttää lääkärille niin hän osaa määrätä lääkityksen oikein.
  • Astman tutkimusvaiheessa peffin mittauksissa käytetään monesti myös avaavaa lääkettä, eli nähdään mikä on ero avaavan lääkkeen kanssa.
  • Lääkityksen noudattaminen on tärkeää. Kortisoni lääkkeet (oranssi, punainen tai ruskea lääkepaketti) ovat hitaasti vaikuttavia eli kestää pari kolme päivää ennen kuin ne alkavat vaikuttamaan. Niitä on käytettävä säännöllisesti ja pitkäaikaisesti. Avaavaa lääkettä (sininen, siniharmaa paketti) otetaan vain tarvittaessa mm. ennen rankkaa fyysistä suoritusta tai esim. flunssassa yskänlääkkeen sijaan. Jos avaavaa ottaa liikaa voi tulla hetkeksi vapinaa.
  • Kortisoni ja avaava lääke voivat olla samassa lääkkeessä yhdessä.
  • Jos esim. yhdistelmälääke aiheuttaa yskimistä heti lääkkeen oton jälkeen, pyydä lääkäriä vaihtamaan lääke toiseen.
  • Hengitettävä kortisonilääke on turvallinen käyttää koska se poistaa haitallisen tulehduksen keuhkojen pinnalta eikä rasita juurikaan muuta elimistöä ja määrä on pieni.
  • Flunssassa pitää itse tuplata kortisonilääke pariksi viikoksi. Nestettä (ei maitoa, koska se lisää limaisuutta) pitää juoda paljon koska se auttaa liman poistulossa. Turhaa rasitusta on syytä välttää.
  • Astmaatikon ei kannata käyttää yskänlääkkeitä, koska ne saattavat jopa vähentää astmalääkkeen tehoa. ”Yskänlääkkeenä” käytetään avaavaa lääkettä.
  • Liman poistuloa keuhkoista voi auttaa puhaltamalla pulloon. n. 1 litran pullo puolilleen vettä ja läpimitaltaan n. 1 cm letku/pilli pulloon ja reippaita puhalluksia. On olemassa myös Patube –niminen pikku laite johon voi puhaltaa ja se on helppo ottaa mukaan. Toimistollamme on myynnissä Acapella PEP –hengitysharjoituslaitteita.
  • Astmaatikon on hyvä harrastaa liikuntaa jossa on välillä pikku taukoja. Pakkasella voi harrastaa esim. uintia, allasjumppaa.

Eläinallergiat

  • Samassa perheessä, sama eläin voi aiheuttaa allergian toiselle, toiselle ei.
  • Koiralle voi tulla allergiseksi viimeistään neljän vuoden kuluttua, kissalle kahden vuoden ja mitä pienempi karvapallero sitä nopeammin sille voi allergisoitua.
  • Eläimen sylki ja ulosteet ovat myös erittäin allergisoivia.
  • Eläimen pitäminen pois makuuhuoneesta ei juuri auta, koska eläinpöly on kevyttä ja kantautuu vaatteiden ja ilmavirran mukana joka paikkaan.
  • Aivan pieni lapsi voi allergisoitua esim. hevoselle jos hevostyttö (tulossa tai menossa tallille) käy hoitamassa silloin tällöin vauvaa.
  • Jotkut koira- tai kissarodut saattavat allergisoida vähemmän, mutta myös elämäntilanne; stressi ja mm. homeisessa koulussa/työpaikassa oleminen voi vaikuttaa allergioihin.
  • Oireet voivat olla mm. nenästä vuotaa kirkasta nestettä melkein koko ajan, nenän kutina ja aivastelu, silmien kutina, punoitus ja turvotus, poskiontelo-, korva- ja keuhkoputkitulehduksia, silmätulehduksia ja sitten jopa hengenahdistusta.
  • Jos allergianaiheuttajan kanssa on pakko olla se laukaisee yleensä myös astman.

Siedätys

  • Siedätyshoitoa annetaan vaikeissa allergioissa ja lääkitys (pistokset tai tabletit) kestää kolme vuotta. Oireet pysyvät yleensä poissa melkein kymmenen vuotta.
  • Siedätyshoito suoritetaan aina lääkärin valvonnan alla.
  • Siedätyshoitoa ei anneta vain että haluaa koiran.
  • Allergisen nuhan siedätyshoitoa saa siitepölyistä: koivulle, timoteille ja pujolle ja eläimistä: hevoselle, kissalle ja koiralle.
  • Jos on allerginen ampiaisen tai mehiläisen pistoille, niin siihenkin on siedätyshoito.
  • Siedätyshoito voi auttaa samalla myös muihin allergioihin tai sitten pahentaa niitä.
  • Aikuisilla ruoka-aineiden siedättäminen ei juurikaan paranna/pahenna tilannetta.
  • Lapsilla maitoallergia (ei laktoosi-intoleranssi) siedätetään aloittamalla lääkärin valvonnassa yhdestä tipasta ja joka päivä on otettava jotain maitotuotetta, jos yksi päivä jää väliin, niin siedätys aloitetaan taas alusta eli yhdestä tipasta.
  • Hunaja-siedätystä on tutkittu ja saatu hyvä tuloksia. Se auttaa mm. koivun siitepölyallergiaan ja siitä johtuviin ristiallergioihin mm. kypsentämätön porkkana, omena, mansikka, eli omenaa voi haukata ilman että suu ja kurkku tuntuvat karkeilta ja turvonneilta. Joka päivä n. reilu ruokalusikallinen hunajaa, mutta ei kuumennusta.
  • Kosketusallergiaa ei voi siedättää esim. kumiallergia (kumihanskat), nikkeliallergia.

Testit

  • Iho tai muut testit ovat usein vain viitteellisiä, eivätkä kerro aina totuutta. Niiden perusteella ei voi tietää tulevista allergioista ja toisaalta ne voivat näyttää allergioita jotka eivät edes vaivaa juuri nyt.
  • Pienille lapsille testejä ei kannata edes juuri tehdä koska mm. koivun siitepölyallergia näkyy ensin limakalvoilla sitten veressä ja vasta viimeksi iholla eli n. neljävuotiaana.
  • Testit kannattaa tehdä talvella kun siitepölyt eivät ole häiritsemässä.
  • Verestä mitattava IGE testi ilmoittaa että allergiavasta-aineet ovat kohonneet, mutta ei kerro että mille aineelle. Tarkempia verikokeita voi ottaa jos on tarve esim. homeille.
  • Hometestien ottaminen pelkästään sisäilmasta on ajan ja rahan tuhlausta. Pitää porata näytteet rakenteista.   

Yliherkkyys

  • Esim. tuoksuille voi olla yliherkkä. Ne voivat aiheuttaa mm. migreenikohtauksen tai pahojakin allergia- ja astmaoireita.

 

Kuvat: Shutterstock